Purjelennon pulinajakso

https://techxplore.com/news/2018-11-fir ... plane.html

Malli lentää onnistuneesti 60 m.

MIT on takana.

Tässä 90-luvulla luonnosteltu idea purjekoneeksi ( liippaa aihetta ).

Runkosiipi ja lentäväsiipi ovat aika läheisiä "sukulaisia" samoin blended wing.

Albion väittää yllä että sivuperäsin aiheuttaisi 15-20 % lisää vastusta ?

Matti Huoviala kirjoitti:Moderaattori?

-M-

Albion ei ole moderaattori vaan ihka elävä NASAn tiedemies.

https://www.youtube.com/watch?v=RoT2upDbdUg

Aiemmin mainitun Albion Bowersin siipi.

Wernher von Braun ilmeisesti myös näki lentävässä siivessä tulevaisuuden.

http://www.astronautix.com/v/vonbraunlandingboat.html

71 kg/m2 siipikuormitus !

TKK:n eli Aallon tuulitunneli lopetetaan 2018 /2019 taitteessa. Tilat puretaan. Kiinassa olisi; https://www.scmp.com/news/china/policies-politics/article/2120072/china-builds-worlds-fastest-wind-tunnel-test-weapons Tuulivomaloiden ja lentokoneiden protojen aerodynaaminen alustava testaus jää siis au...

Atlantti on ylitetty vasta 2015 aurinkoenergialla...koneella joka maksoi kymmeniä miljoonia. Jos se tehtäisiin ilmaiseksi aurinkoenergialla koneella ( alle 500 kg tai jopa 300 kg ) joka maksaa vaikka 100 000 euroa se voisi muuttaa asenteita aurinkoenergiaa ja sähköllä lentämistä kohtaan positiivisee...

vostok kirjoitti:Atlantti on ylitetty jo melkein sata vuotta sitten mutta Marsiin ei ole vielä lentänyt kukaan. Miksi pitää sniiduilla tavoitteissa?

Tähän voisi TEKESillä olla juuri ja juuri varaa.

Mikäli tämän em koneen 1/6 malli lentää hyvin ( einomaisesti ) yritän viedä asiaa eteenpäin. Tavoite on Atlantin ylitys mahdollisimman pienellä sähkölentokoneella. Reitti olisi Lissabon-Azorit-Newfoundland ! Ilman 2800 km range tavoitetta tuohon mahtuisi helposti jo 2 ihmistä pilotin lisäksi kyytiin...

Laskin että kokonaan ilman "runkoa" oleva lentävä siipi olisi vähintäinkin 10-15% tehokkaampi aerodynaamisesti mutta siihen saisi myös enemmän kennoja. Jolloin esimerkiksi 1981 Kanaalin ylittäneeseen Solar Challengeriin verrattuna samalla kärkivälillä lentävään siipeen saataisiin 6 x enemmän kennote...

Jim Marsken lentävässä siivessä ( Pioneer III ) on 41:1 ( 43 ? ) liitoluku ( L/D ). https://www.youtube.com/watch?v=-IoOYJ0-xcc Nelosessa L/D on 48; http://www.kollmanwings.com/Pioneer_4.html Verrokkina LS7:ssa L/D on 43; https://en.wikipedia.org/wiki/Rolladen-Schneider_LS7 Toinen 15 m; https://www....

NASAn Al Bowers kehittelee jo ties monettako vuotta von Braunin jalanjäljissä siipeä jolla voisi lentää Marsissa.

https://www.youtube.com/watch?v=Ma19RS0rGbU

Pienistä virheistä huolimatta Albion vetää asiaansa hyvin; https://www.youtube.com/watch?v=RoT2upDbdUg

Myös miehen lennettävä on jo ollut.

Erikoista on se, että Eric Scott Winton ja Hortenin veljekset olivat kaikki täysin kouluttamattomia kaiffareita. Mitä lohduttavin tieto kaikille kouluttamattomille, jotka haluavat ryhtyä menestyneiksi lentokonesuunnittelijoiksi. Ikävää ettei Scottie Wintonin koneessa ollut BRSää. https://en.wikiped...

Aihepiiri/ominaisuus jossa lentävä siipi vetää pidemmän korren perinteisestä konfiguraatiosta on wetted aspect ratio.

https://ecitydoc.com/download/revisitin ... ration_pdf

Merkillistä, että puinen Horten IV saavutti L/Dn 32 jo 30-luvulla.

Pik-16 nipin napin ylitti sen 60-luvulla.

https://fi.wikipedia.org/wiki/PIK-16_Vasama

Wintonin ennätystehtailu päättyi näin; https://www.atsb.gov.au/publications/in ... 198902600/

Pistä youtube hakusanaksi "Fauvel AV-36 C1", niin pääset kotimaiseen kokeiluun. Mutta syy miksei lentävä siipi oikein ole kantanut purjelennossa on siihen liittyvät vakaushaasteet. Ja tehokkuushaasteet - peräsin pitkän varren päässä voi olla huomattavasti pienempi kuin lyhyen ja näin ollen muodosta...

Tässä IX joka ohilennossa tekee jonkinlaista oskillaatiota ?

https://www.youtube.com/watch?v=MMWJiS-t4AU

Tässä vielä Horten V; https://www.youtube.com/watch?v=nwhNmhGn5b0