Purjelennon pulinajakso

pulinajakso.ilmailuliitto.fi
Tänään on Ti 20 Marras 2018 23:30

Kaikki ajat ovat UTC + 2 tuntia [ DST ]




Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 8 viestiä ] 
Kirjoittaja Viesti
 Viestin otsikko: Ensilento
ViestiLähetetty: Su 30 Joulu 2007 20:31 
Poissa

Liittynyt: Ke 24 Loka 2007 13:03
Viestit: 9
Paikkakunta: Pori
Hei.

Minkälaisia kokemuksia teillä on ollut ensilennosta hankkiessanne purjelentäjän lupakirjaa? Itse meinasin ensi kesänä yrittää aloittaa lennot opettajan kanssa.


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko: Re: Ensilento
ViestiLähetetty: Ma 31 Joulu 2007 4:06 
Poissa

Liittynyt: Su 09 Joulu 2007 22:33
Viestit: 2
Paikkakunta: Salo
Ensilento on niitä jännittävimpiä vaiheita koulutuksessa, ellei jopa jännittävin, kun edessä on ensimmäinen lento purjekoneella :) Varsinaiseen kokemukseen on monia tekijöitä, jotka loppupeleissä vaikuttavat.

Oma ensilentoni ei ollut järin pitkä, johtuen pitkälti kelistä. Aamusta alkaen keli oli hyvin pilvistä, joten lennon ajankohtaa jouduttii siirtämään pitkälle iltapäivään asti. Pikkuhiljaa keli alkoi aueta ja ensimmäiset päättivät lähteä kokeilemaan josko nostaisi. Jotain pientä oli, joten oppilas ilmaan.
H-hetken tullessa vastaan jännitys oli suunnaton. Ensimmäistä lentoa pursilla en varsinaisesti jännittänyt, mutta hinausta sitäkin enemmän. Meillä (Kiikalassa) on vinttaus lähtötapana, joten varmasti jännittää hiukan. Kone kieltämättä lähtee räväkästi liikkeelle ja nousukulmaakin löytyy :D , mutta ei se loppupeleissä ollenkaan pahalta tuntunut.

Irrotus 350m:n kohdilla ja siitä lähdettiin etsimään nostoa. Pientä nostavaa 0.5-1m/s löytyi ja ohjaimiinkin ehdin saada tuntumaa. Lentoajaksi tuli 12min, joten päätimme yrittää vielä uudestaan. Mitään ei kuitenkaan löytynyt.

Keli ei siis ollut kovin ihanteellinen, mutta se riitti tekemään vaikutuksen. Pieni ruutu oli vaihtunut ympäröivään kuomuun ja näkymä sekä fiilis mieletön. Varsinaiseen lentämiseen kuitenkin päästiin seuraavana päivänä, kun edessä oli ensimmäiset koululennot. Aluksi ei meinattu päästä ilmaan sitten mitenkään, kun keli vasta kehittyi. 20 minuutin keikkoja pääasiassa syntyi heikoista nostoista johtuen, mutta sitten tärppäsi. Lentäminen 1.8km korkeudessa aivan pilvenpohjassa on vasta aitoa lentämistä. Se mitä siinä tuli koettua, ei pysty kuvaamaan. Siksi se pitääkin itse kokea.

Kokemukset kurssista ovat pelkästään positiivisia. Kaikenlaista on tullut nähtyä sekä koettua. Kouluja on vielä lennettävänä, mutta kauden alusta liikkeelle. Vaikkakin homma vaatii oman aikansa, on se sen arvoista. Kärsivällisyyttä vain :wink:


Lennolle :!: Oikeana päivä liikkeellä, niin sen parempi.

Tämä on lukaisemisen arvoinen - viewtopic.php?f=15&t=746&start=0&st=0&sk=t&sd=a


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko: Re: Ensilento
ViestiLähetetty: Su 06 Tammi 2008 16:36 
Poissa

Liittynyt: Su 16 Maalis 2003 13:02
Viestit: 71
Paikkakunta: EFLA
Terve glider72 ja Lare, tervetuloa pulinajaksolle!

Mulla ensilento oli huhtikuun loppupuolella kelipäivänä... (vuosi oli 2002) Paikalla oli silloin muutama muukin kurssilainen ja olin muistaakseni toisena lähtövuorossa. Vesiksellä hinataan lekolla enkä vintturistarttia ole vieläkään kokenut joten lentäminen oli lievän perusjännityksen haihduttua mukavaa touhua. Ekalla keikalla roikuttiin ilmassa 19 min.

Toinen kierros käyntiin, keikastakin tuli pidempi, 38 min. Keli paukkui ja ope lensi ensin termiikkiä jonnekin reiluun kilometriin, siellä sitten pääsin itse harjoittelemaan ohjaamista. Ideanahan tosiaan kurssilla on, että ekasta lennosta lähtien oppilas on mukana ohjaimissa (antaa open tehdä temput, mutta saa tuntumaa ohjainten liikkeisiin ja niiden vaikutukseen).

Ekasta lennosta tulee tosiaan tänä keväänä kuluneeksi jo kuusi vuotta. Sen jälkeen olen lentänyt reilut 150 tuntia ja jotenkin se touhu aina keväällä vaan vetää kentälle...

_________________
junior


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko: Re: Ensilento
ViestiLähetetty: Ma 07 Tammi 2008 13:23 
Poissa

Liittynyt: Ma 12 Helmi 2007 14:08
Viestit: 64
Paikkakunta: HKI
Kyllähän se eka lento on niitä elämän tähtihetkiä jotka varmasti muistaa koko loppuikänsä. Mulla siitä tulee ensi kesänä 16 vuotta, mutta ei ole tunnelmat unohtuneet. Puusiipisen koulukoneen ohjaamossa tuntuva erityislaatuinen tuoksukin tulee elävästi mieleen joka kerta vieläkin kun istun puukoneen ohjaamoon. Kone oli ASK-13, eli kaiketi sama tyyppi kuin Larella. Tyypistä yleensä: http://www.sailplanedirectory.com/Plane ... PlaneID=16

Kyseinen yksilö: http://www.airliners.net/open.file?id=0 ... _id=NEXTID

Paikka oli Hallin kenttä, kello oli 19.21 kesäkuun 30. päivänä vuonna 1992 ja ihan selkeä mäenlaskukeli. (Vain tarkka kellonaika piti tarkistaa lentopäiväkirjasta.) Cessnan hinaamana noustiin 500 metriin ja siitä sitten liideltiin alas. Lento oli aiheeltaan tutustumislento, mutta pääsin heti kokeilemaan suoraa lentoa itse. Olin koltiaisikäisenä rakennellut erilaisia lennokkeja ja lukenut lentämisestä melkein kaiken mitä olin käsiini saanut, joten tiesin paljon aerodynamiikasta ja ohjausopista jo ennen teoriakurssia. Tiesin siis miten ohjaimet toimivat ja luulin ilman muuta osaavani heti lentää ihan tuosta vain. Onneksi en sentään mennyt kenellekään tällaisia puhumaan, kone ei nimittäin pysynyt hyppysissä yhtään. Maa liikkui alla hyvin hitaasti. Ilman mitään lähempänä olevaa vertailukohtaa kone tuntui kelluvan paikallaan ilmassa ja muljuvan jatkuvasti joka suuntaan. Pieni suhina vain kuului ja opettajan neuvot niskan takaa. Näin jälkeenpäin tuntuu, että lukuisista sittemmistä lento-oppilaistani yksikään ei ole ensimmäisellä yrittämällä lentänyt niin huonosti kuin minä silloin. Ja olen jo jonkin aikaa tiennyt, että tuon suoralentoyrityksen ajan kaikki olisi mennyt paljon paremmin kun en olisi koskenut ohjaimiin ollenkaan. Mutta elämys oli ihan älyttömän mahtava ja kyllä se ohjaaminenkin siitä sitten aika pian iloksi muuttui.

Olin nähnyt muutaman kerran maasta käsin purjekoneen laskeutuvan, mutta se, miltä lasku näytti loppuosalla koneesta katsottuna, yllätti silti. Liukukulma näytti tosi jyrkältä, ja vasta siinä vaiheessa palasi vauhdin tuntu kun maa alkoi olla lähellä. Lento kesti peräti 14 minuuttia, mikä mäenlaskukelissä johtui tietysti siitä, että hinauskone ensin kiskoi meitä viisi minuuttia ylös. Kyseisestä hinauskoneesta löytyi kuvakin: http://www.airliners.net/open.file?id=0 ... id=0926349

Samanlainen unohtumaton tähtihetki on sitten ensimmäinen yksinlento. Ja tässä lajissa niitä tähtihetkiä on jatkossa tarjolla lähes loputtomiin, esimerkiksi HC-matka, ekat kolmesatanen, viisisatanen jne., eka pilvikeikka ja taitolentokeikka (jonkun asiaa osaavan kyydissä). Sellainen voi olla myös oman oppilaan eka yksinlento. Nähtävää ja koettavaa riittää, ja jokainen lento on oikea tosielämän seikkailu.

Olet tekemässä todella hyvää valintaa. Jos et vielä ole ilmoittautunut kurssille, niin otapa aluksi yhteyttä Kuopion Ilmailuyhdistyksen koulutuspäällikköön, opekurssikaveriini Reijoon, e-mail reijo.tuononen (ät) iki.fi , puh. 0400-778 630, niin siitä se lähtee. Kurssi alkaa näköjään helmikuun 9. päivä : http://www.kiy.fi/ -> Purjelentokoulutus

Tässä yhteydessä ei nyt oikein kannata sanoa että törmäillään, mutta vaaputellaan sitten kun matkalennolla tavataan.

-Pena


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko: Re: Ensilento
ViestiLähetetty: Ma 07 Tammi 2008 20:24 
Poissa

Liittynyt: Ke 24 Loka 2007 13:03
Viestit: 9
Paikkakunta: Pori
Pena kirjoitti:
Kyllähän se eka lento on niitä elämän tähtihetkiä jotka varmasti muistaa koko loppuikänsä. Mulla siitä tulee ensi kesänä 16 vuotta, mutta ei ole tunnelmat unohtuneet. Puusiipisen koulukoneen ohjaamossa tuntuva erityislaatuinen tuoksukin tulee elävästi mieleen joka kerta vieläkin kun istun puukoneen ohjaamoon. Kone oli ASK-13, eli kaiketi sama tyyppi kuin Larella. Tyypistä yleensä: http://www.sailplanedirectory.com/Plane ... PlaneID=16

Kyseinen yksilö: http://www.airliners.net/open.file?id=0 ... _id=NEXTID

Paikka oli Hallin kenttä, kello oli 19.21 kesäkuun 30. päivänä vuonna 1992 ja ihan selkeä mäenlaskukeli. (Vain tarkka kellonaika piti tarkistaa lentopäiväkirjasta.) Cessnan hinaamana noustiin 500 metriin ja siitä sitten liideltiin alas. Lento oli aiheeltaan tutustumislento, mutta pääsin heti kokeilemaan suoraa lentoa itse. Olin koltiaisikäisenä rakennellut erilaisia lennokkeja ja lukenut lentämisestä melkein kaiken mitä olin käsiini saanut, joten tiesin paljon aerodynamiikasta ja ohjausopista jo ennen teoriakurssia. Tiesin siis miten ohjaimet toimivat ja luulin ilman muuta osaavani heti lentää ihan tuosta vain. Onneksi en sentään mennyt kenellekään tällaisia puhumaan, kone ei nimittäin pysynyt hyppysissä yhtään. Maa liikkui alla hyvin hitaasti. Ilman mitään lähempänä olevaa vertailukohtaa kone tuntui kelluvan paikallaan ilmassa ja muljuvan jatkuvasti joka suuntaan. Pieni suhina vain kuului ja opettajan neuvot niskan takaa. Näin jälkeenpäin tuntuu, että lukuisista sittemmistä lento-oppilaistani yksikään ei ole ensimmäisellä yrittämällä lentänyt niin huonosti kuin minä silloin. Ja olen jo jonkin aikaa tiennyt, että tuon suoralentoyrityksen ajan kaikki olisi mennyt paljon paremmin kun en olisi koskenut ohjaimiin ollenkaan. Mutta elämys oli ihan älyttömän mahtava ja kyllä se ohjaaminenkin siitä sitten aika pian iloksi muuttui.

Olin nähnyt muutaman kerran maasta käsin purjekoneen laskeutuvan, mutta se, miltä lasku näytti loppuosalla koneesta katsottuna, yllätti silti. Liukukulma näytti tosi jyrkältä, ja vasta siinä vaiheessa palasi vauhdin tuntu kun maa alkoi olla lähellä. Lento kesti peräti 14 minuuttia, mikä mäenlaskukelissä johtui tietysti siitä, että hinauskone ensin kiskoi meitä viisi minuuttia ylös. Kyseisestä hinauskoneesta löytyi kuvakin: http://www.airliners.net/open.file?id=0 ... id=0926349

Samanlainen unohtumaton tähtihetki on sitten ensimmäinen yksinlento. Ja tässä lajissa niitä tähtihetkiä on jatkossa tarjolla lähes loputtomiin, esimerkiksi HC-matka, ekat kolmesatanen, viisisatanen jne., eka pilvikeikka ja taitolentokeikka (jonkun asiaa osaavan kyydissä). Sellainen voi olla myös oman oppilaan eka yksinlento. Nähtävää ja koettavaa riittää, ja jokainen lento on oikea tosielämän seikkailu.

Olet tekemässä todella hyvää valintaa. Jos et vielä ole ilmoittautunut kurssille, niin otapa aluksi yhteyttä Kuopion Ilmailuyhdistyksen koulutuspäällikköön, opekurssikaveriini Reijoon, e-mail reijo.tuononen (ät) iki.fi , puh. 0400-778 630, niin siitä se lähtee. Kurssi alkaa näköjään helmikuun 9. päivä : http://www.kiy.fi/ -> Purjelentokoulutus

Tässä yhteydessä ei nyt oikein kannata sanoa että törmäillään, mutta vaaputellaan sitten kun matkalennolla tavataan.

-Pena


Terve Pena.

Minä olen tällä hetkellä SUIO:n järjestämällä purjelennon teoriakurssilla verkko-opiskeluna. Ja se on itse asiassa jo miltei loppusuoralla, vaan lähijakso on enää käymättä.


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko: Re: Ensilento
ViestiLähetetty: Ti 08 Tammi 2008 10:23 
Poissa

Liittynyt: Ma 12 Helmi 2007 14:08
Viestit: 64
Paikkakunta: HKI
Terve.

Hyvä juttu. Loistava keksintö tuo netti. Lento-osasta ehkä kannattaisi sopia jo lähiaikoina. Voit päästä valmistumaan niin ajoissa että kerkiät lentää oikein kunnolla heti ensimmäisenä kesänä.

Happy landings,

Pena

_________________
Wir brauchen Fliegensraum!


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko: Re: Ensilento
ViestiLähetetty: Ke 21 Touko 2008 18:20 
Poissa

Liittynyt: Ke 24 Loka 2007 13:03
Viestit: 9
Paikkakunta: Pori
Miten kokemuksenne ovat osoittaneet, että miten olisi hyvä valmistautua sille ihan oikealle ensilennolle purjekoneella? Terve jännitys nyt tietysti kuuluu asiaan.... 1.6. olisi tarkoitus kelien salliessa pongahtaa liitelemään.


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko: Re: Ensilento
ViestiLähetetty: To 22 Touko 2008 23:22 
Poissa

Liittynyt: Ma 12 Helmi 2007 14:08
Viestit: 64
Paikkakunta: HKI
Moi,

näihin kysymyksiin varmaan löytyy vastauksia vanhoista viestiketjuista kun oikein jaksaa kaivaa, mutta laitetaan nyt tähänkin jotakin.

Ensinnäkin, jos on vähänkään taipumusta ns. matkapahoinvointiin eli virallisemmin liikesairauteen, niin kannattaa pitää huoli siitä, että on viimeksi syönyt ainakin kaksi tuntia ennen lentoa. Lyhyehköllä lennolla 'tauti' ei yleensä ehdi iskeä, mutta jo parinkymmenen minuutin keikka normaalilla_tavalla_turbulenttisessa nostossa saattaa panna nupin ja sitä myötä myös pakin sekaisin. Rauhallisessa kelissä huutopizzan tulo kestää kauemmin, jopa tunninkin, ryppyisessä riittää kymmenenkin minuuttia. Pään ylimääräinen pyörittely esim. maisemia katsellessa pahentaa tilannetta, eli katse kannattaa pitää horisontissa. Jos lennolla on jokin tehtävä johon keskittyä, kuten ohjaaminen tai sen opetteleminen, liikesairaus saattaa unohtua kokonaan elleivät muut tekijät ole liian rajuja. Suosittelen pitämään aluksi mukana aina ehjää muovipussia, joka on vaikkapa ohjaamon sivutaskussa helposti ja nopeasti saatavilla, sillä tarve sen käyttöön voi tulla hyvinkin yllättäen.

Mutta tässäkään tapauksessa ei hätää: Liikesairauteen tottuu niin, että huono olo ei enää yllätä kuin korkeintaan kevään ensimmäisillä lennoilla tai jos lentämisessä on ylipäätään ollut pitempi tauko. Kaikilla ei tule koskaan minkäänlaista liikesairautta. Se, tuleeko asia itselle vastaan ja voitettavaksi, selviää ensimmäisten termiikkilentojen aikana.

Toiseksi, silmät kannattaa suojata kunnon aurinkolaseilla. Lentäjällä ei pidä kuitenkaan olla polaroituja laseja. Katso viewtopic.php?f=3&t=710 .

Kolmanneksi, pää pitää suojata liialta auringolta sopivalla päähineellä. Valkoinen väri päähineessä pitää pään coolimpana. Varsinkin pitkä lippa haittaa näkyvyyttä, paitsi jos lipan kääntää lentäessä taakse.

Neljänneksi, jalkineet on hyvä olla sellaiset missä jaloilla on hyvä ja lämmin olla ja millä polkimia on helppo käyttää. Itse käytän sään ja lennon mukaan joko pehmeitä lyhytvartisia nahkasaappaita, joihin mahtuu villasukat, lenkkareita vähän ohuemmalla mutta pitkävartisella villasukalla tai joskus lyhyillä keikoilla jopa sandaaleita varsinkin jos satun istumaan takaohjaamossa. Purjekoneen nokkaa jatkuvasti noin myrskytuulen nopeudella huuhteleva ilmavirta jäähdyttää oppilaan paikan eli etuohjaamon jalkatilan yllättävän tehokkaasti.

Viidenneksi, yleisvaatetus pitää olla lämmin, jos ilmassa on tarkoitus viipyä pitempään, sillä korkealla on kylmää ja monesti kolutaan pilvien varjoissa. Kentällä starttia odotellessa lentovaatetuksessa saattaa olla melkoisen kuuma ja varsinkin sitten kun kabiini on kiinni. Lyhyet lennot tarkenee normaalilla kesäkelillä T-paidassa.

Kentällä oleskeluun kannattaa olla lämpötilan ja tuulen mukaan säädettävä vaatekerta. Lentokentät ovat paikkoja, joissa on joko kuuma tai kylmä ja aina tuulee. Joskus harvoin esiintyy myös sopivaa lämpötilaa ja jopa tyyntäkin. Erämiehet tosin sanovat, että vika ei ole koskaan säässä vaan korkeintaan varusteissa, jos jokin on vialla.

Kuudenneksi, syömisestä ja juomisesta on pidettävä huoli niin kentällä oleskellessa kuin lentojenkin aikana. Katso viewtopic.php?f=12&t=196 . Antti Lehdon jutussa sivutaan myös syömistä ja juomista ja saahan sen muunkin asian lukea ja panna jo ikään kuin hautumaan.

Luettelemani asiat eivät ole tässä mitenkään tärkeysjärjestyksessä, vaan kaikki ovat tärkeitä. Viihtyvyyden kannalta nostaisin kuitenkin etusijalle hyvät eväät :D .

Terv. Pena

_________________
Wir brauchen Fliegensraum!


Ylös
 Profiili  
 
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 8 viestiä ] 

Kaikki ajat ovat UTC + 2 tuntia [ DST ]


Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi
Et voi lähettää liitetiedostoja.

Etsi tätä:
Hyppää:  
Powered by phpBB® Forum Software © phpBB Group
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com