Purjelennon pulinajakso

Siiven putoaminen vintturistartissa herätti keskustelua purjelentokerhojen päivässä Kuopiossa. Ranskan onnettomuustutkintakeskus BEA on juuri julkaissut kaksi tutkimusta tämän tyyppisistä onnettomuuksista, kummassakin menehtyi erittäin kokenut ohjaaja.

https://www.bea.aero/les-enquetes/les-e ... -treuil-1/
https://www.bea.aero/les-enquetes/les-e ... emorque-1/

Toinen fataali onnettomuus tapahtui vintturihinauksessa ohjaajan vedettyä koneensa varsinaisen kiitoalueen taakse n.20 cm korkeaan heinikkoon saadakseen lisää kiitomatkaa. Lähdössä siiven kärki painui ja tarttui korkeahkoon ruohikkoon. Tämä johti nopeaan kiertoliikkeeseen, jonka aikana kone nousi ilmaan ja kääntyi selälleen. Kiertoliikkeessä ulomman siiven nopeus kiihtyy ja se saa lisää nostovoimaa – tässä tilanteessa kone joutuu ohjaamattomaan tilaan hyvin nopeasti .

Toisessa tapauksessa oli samoja piirteitä, vaikka kyseessä oli lekohinaus, kuitenkin painopistekytkintä käyttäen. Kiitotie oli sorapintainen, harvakseltaan 20 – 30 cm korkeiden heinätupsujen täplittämä – raportissa ei kasvillisuutta mainittu kuitenkaan osatekijänä, sorapintaan jäi siiven kärjestä oranssia maalia. Koneen lähtö tallentui videolle, jolta voitiin ajoittaa tapahtumien kulku tarkasti. Voimakkaassa ja puuskaisessa radan suuntaisessa tuulessa lento lähti liikkeelle normaalisti. Siipi painui kuitenkin maahan koneen noustessa ilmaan ja n. 3 s kuluttua se oli kääntynyt 90 asteen kulmaan menosuuntaan nähden. Tästä kone kääntyi selälleen ja syöksyi maahan ohjaamattomassa tilassa.

Siiven painumisen syytä ei voitu määritellä varmuudella kummassakaan tapauksessa. Tutkijalautakunta arveli erittäin kokeneen vintturistarttaajan yllättyneen tapahtumien nopeasta kulusta ja olleen valmistautumaton irrottamaan – tai mahdollisesti jopa kokeneena viivytelleen irrotuspäätöksen tekemistä. Vintturihinauksessa aikaa irrotukseen ennen hallinnan menetystä on erittäin vähän.
Lekohinauksesta painopistekytkintä käyttäen tuli vintturihinauksen kaltainen osittain voimakkaasta tuulesta johtuen; kova tuulenpuuska saattoi olla myös siiven painumisen syy. Tämän tyyppinen onnettomuus on harvinainen, muttei ainutlaatuinen – Ranskassa on nähty ainakin yksi vastaava, jossa kuitenkin vältyttiin kuolonuhreilta.

Ranskan purjelentoliitto suosittelee pitämään lähtöalueen ruohon 5 – 10 cm pituisena ja vintturihinauksessa englantilaiseen tapaan kättä valmiina irrotuskytkimellä lähdön alussa. Lekohinauksessa tapahtuvan siiven painumisen hoitamiseen ranskalaiset suosittelevat sauvan ja jalan käyttöä, Englannissa taas suositellaan irrottamista aina siiven koskettaessa maata lähdössä.
Mielestäni hinaaminen painopistekytkimestä aiheuttaa potentiaalisen riskin, joka tulisi ottaa huomioon koulutuksessa. Nokkakytkimestä hinattaessa koneella on pyrkimys oieta kiltisti menosuuntaan, käytettäessä vintturikytkintä ei tätä taipumusta ole. Sorapintainen kiitotie luistaa yleensä siiven kärjen alla, muttei aina – siksi hinauskytkimen käyttö on pidettävä hyvänä vaihtoehtona mielessä myös lekohinauksessa. Vintturihinauksessa taas kone kiihtyy nollasta sataseen tyypillisesti 4 – 6 sekunnissa. Näin nopeassa tilanteessa irrotus on osattava tehdä välittömästi ja siksi irrotuskytkin on hyvä pitää valmiina kädessä, jos se vain on mahdollista. Joissakin koneissa kytkin on sijoitettu hankalasti sauvan eteen siten, että käden pitäminen kytkimellä estäisi sauvan vapaan liikkumisen vasemmalle.

Joissakin olosuhteissa siiven putoamisen riski kasvaa tarpeettomasti. Korkea kasvullisuus on aiheuttanut ainakin yhden onnettomuuden Suomessa. Liian kova sivutuuli tai paha puuskaisuus, huonosti opetettu avustaja tai ihan kouluttamaton pukki siipitukena lähdössä saattavat myös aiheuttaa onnettomuudelle otollisen tilanteen. Joissakin koneissa pyöräjarru on kytketty lentojarruihin ja tästä saattaa aiheutua vaikeuksia lähdössä. Pyöräjarrua ei aina voi löysätä ennen lähtöä – toisaalta lentojarrut on lukittava huolellisesti viimeistään maakiidon aikana; siiven pudotessa on siirrettävä käsi irrotuskytkimelle salamannopealla päätöksellä. Keltaisen pompulan hamuilemiseen jostain lentohaalarin poimuista ei ole aina aikaa!

Erittäin hyvä kirjoitus.

Olen rikkonut yhden Ventuksen Etelä-Afrikassa vintturihinauksessa kokolailla Tapion kuvaamalla tavalla. Kova tuulenpuuska vasemmalta, sauva kokonaan vasemmalle, jolloin käsi irtoaa sauvan juuressa olevalta kytkimen hantaakilta. Liike joka seuraa koneen lähtiessä kääntymään siivelleen ja kärrynpyörään on yllättävä ja raju, ja kaikki käy todella nopeasti. Minulla kävi säkä, selvisin käytännössä vammoitta. Konekin lentää taas, yli vuoden korjausten jälkeen. Olin onnekas (vaikkei sillä hetkellä juurikaan siltä tuntunut).

Asia tuli taas voimakkaasti mieleen kun lähdin vuoden ensimmäiselle yksinlennolle ASW-19b koneellamme lekohinauksessa. Koneessa on vain painopistekytkin. Lähdössä nopeutta ei tullut riittävästi lähettäjän päästäessä siiven kärjestä, eikä kone totellut peräsintä vaan alkoi kääntyä oikealle. Vaikka tein irroituspäätöksen mielestäni hyvin nopeasti ehti kone tehdä epämiellyttävän voimakkaan puörähdyksen oikealle. Vesihiihtoa harrastaneet tietävät kuinka liikenopeus äkillisesti kiihtyy kurvattaessa veneen rinnalle. Näin käy myös pieleen mennessä lekohinauksessa. Minulle oli yllätys se, että kuinka nopeasti liike-energian määrä nousi. Vintturissa tietysti asiat tapahtuvat vielä merkittävästi nopeammin.

Lueskelin hiljan artikkelin, jossa ehdotettiin narun tai liinan kiinnittämistä hinauskytkimen juureen, ja tämän hihnan pitämistä vasemman reiden päällä, josta se on helpompi löytää hätätilassa vaikkei kytkimen hanikkaa löytyisi tai siihen ei ylettyisi. En tiedä aiheuttaisiko tänä joitain negatiivisia asioita, en kannata lisäyksiä ennen perusteellista harkintaa ja tutkintaa.

Omassa koulutuksessamme olen usein nähnyt siipimiehen ottavan vain laiskasti pari askelta, luottaen siihen että kyllä se vintturi kiskaisee koneen riittävään nopeuteen. ASK-21 on myös hyvin suuntavakaa, eikös sillä saa ohjekirjan mukaan lähteäkin siipi maassa? Kun sitten siirrytään yksipaikkaisilla toimimaan, ne ei olekaan yhtä vakaita. Eli vastuuta myös lähettäjille.