Keinokuitu vintturihinausköytenä

Yleistä purjelentoon liittyvää keskustelua ja informaatiota
SamiM
Viestit: 60
Liittynyt: Pe 06.05.2005 11:09
Paikkakunta: KAUHAJOKI

Keinokuitu vintturihinausköytenä

Viesti Kirjoittaja SamiM » Ke 11.01.2006 15:58

Innostuin purjelentouutta- palstallakin puhutusta keinokuituköydestä, Dyneemasta jota käytetään muutamassa paikassa vintturihinausköytenä. Lähettelin sähköpostia muutamaan paikkaan ja sain vastauksien mukana mm. powerpoint esityksen aiheesta. Jos jotakuta kiinnostaa, lähetän keräämäni tiedot mielihyvin.
T:Sami Mäntyharju

jorsep
Viestit: 76
Liittynyt: Ke 19.03.2003 12:56
Paikkakunta: Lohja

Viesti Kirjoittaja jorsep » Ke 11.01.2006 18:51

Postaa tuonne jaettuihin tiedostoihin.

Avatar
Hannu N
Site Admin
Viestit: 416
Liittynyt: Ke 29.01.2003 15:25
Paikkakunta: Strömfors
Viesti:

Autohinaus

Viesti Kirjoittaja Hannu N » Ke 18.01.2006 19:26

Viime kesänä ja syksynä tuli suunniteltua autohinausvarusteita juuri tuota keinokuitua hyväksikäyttäen. Rakentelin kääntöpyörän, hinauskytkimen ja köyden kentältä keräämiseen ja säilyttämiseen tarvittavan kelauslaitteen sekä ostin 1400m Dynatec Hoistline köyttä.

Syksyllä viimeisissä lentosäissä päästiin laitteita kokeilemaan Kymissä. Laukkasen Jyrki istui Juniorissa ja minä hinasin Volkkarin pakulla. Ensimmäisessä hinauksessa oli vähän ongelmia jarruvarjon kanssa ja minä sähläsin vaihteen kanssa, mutta korkeutta tuli silti 500m. Toinen hinaus meni jo ihan ok ja korkeutta tuli 550m.

Nyt talven aikana on tarkoitus viimeistellä välineet ja rakentaa vielä kunnolliset ankkurointilaitteet kääntöpyörälle ja ensi kesänä hinaustapa on käytettävissä.

Köyden valmistajan sivuilta löytyy myös lisätietoja:
http://www.hoistline.de/


Hannu

jkarjanl
Viestit: 69
Liittynyt: Ma 15.09.2003 23:21
Viesti:

Viesti Kirjoittaja jkarjanl » To 19.01.2006 23:18

Kuullostaa todella hyvältä.

Kirjoita ihmeessä laajemminkin kokemuksista, olisi mielenkiintoista tietää ainakin:
- Taittopyörästä lisää. Missä se on kiinni?
- Paljonko köydelle tuli hintaa Suomeen?
- Kuinka pitkästi kenttää oli käytössä, tuo 1400 metriä?

Ja älkää nyt ihmeessä kesään odotelko, johan sitä voi jo talvella aloitella. Jäällä kyllä riittää tilaa :-)

Autoissa riittää aivan mainiosti tehoa ainakin yksipaikkaisen saamiseen tuonne 500 metriin. Volkkarin turbodieselit on ainakin hyviä, itse olen kokeillut (suoralla köydellä, 500 metriä, tavallista sinistä nailonköyttä) Jämin alakentällä hinata K8b:tä Volvo 850 turbodieselillä, ja aika lailla sai kaasua höllätä alkukiihdytyksen jälkeen. Kohtuullisella vastatuulella sai koneen vajaaseen 500 metriin aivan nätisti.

Suoraa köyttä kannattaa kokeilla, siinä ei köysi laahaa maassa niin se ei kulu, ja jos sattuu olemaan kenttää vähänkään enemmän kuin Jämillä niin ei vastatuulta tarvitsisi kovinkaan paljon. Tosin kasi nyt nousee sieltä parhaimmasta päästä, kuitukonetta tuskin saa yhtä helposti ylös.

Millaisia kokemuksia muilla on autohinauksesta?


-Janne

hnpilot
Aktiivikirjoittaja
Viestit: 448
Liittynyt: Ma 21.04.2003 06:55
Paikkakunta: Lahti

Viesti Kirjoittaja hnpilot » Pe 20.01.2006 08:58

jkarjanl kirjoitti:Kuullostaa todella hyvältä.

Millaisia kokemuksia muilla on autohinauksesta?

-Janne
Itse olen vähän huono kertomaan, kun ei ole tuota autohinauskelppariakaan, mutta joka tapauksessa meidän kerhossa autohinausta on jäältä käytetty joka talvi.

Kerholla on asiaa varten yksi wanha ja kulahtanut Wagoneer, joka kiskoo helposti kaksipaikkaisiakin ilmaan. Noin 1200 metrin 6 mm vaijerilla (jäällä muovitettu) saadaan suhtkoht helposti 900-1000 m korkua, enkat taitaa olla tuolla 1050 m, hinausmatkaa sitten tulee tarvittaessa useampikin kilometrejä, tietty tuulesta riippuen.

Kentällä on vähän niukemmin päästy kokeilemaan, kun tuppaa asfaltti syömään vaijeria, mutta sielläkin on taittopyörällä saatu 350-450 m. Isompi auto olisi vielä kiikarissa.

Tuo keinokuitu meitäkin kiinnostaa! Hinnat sun muut tietty.

Hommaa pääsee katsomaan ja kokeilemaan taas Arktisessa Hysteriassa maaliskuun loppupuolella.

hannu

Avatar
Hannu N
Site Admin
Viestit: 416
Liittynyt: Ke 29.01.2003 15:25
Paikkakunta: Strömfors
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Hannu N » Pe 20.01.2006 14:01

Autohinauksesta vähän lisää.

Idea noiden hinauslaitteiden kehittelemiseen lähti oikeastaan liikkeelle viime keväänä käytyäni Espanjassa Beas de Segurassa lentämässä (kyydissä) DuoNimbus kerhon Nimbuksella. Siellä on hieno kenttä hyvässä paikassa, mutta kun ei ole juuri mitään toimintaa niin hinausten järjestäminen olisi ongelmallista. Autohinaus olisi ratkaisu sinne ja muuallekin, missä toiminnan hiljaisuus vaikeuttaa taivaalle pääsyä. Mahdollisimman yksinkerataisilla hinauslaitteilla saadaan vaikka yksi kone ilmaan.

Utissa on lennettu Kily:n porukan toimesta vuosikaudet keväisin autohinauksella suoralla vedolla. Sieltä saadun kokemuksen perusteella päättelin, että nykyaikaisille koneille lyhyemmät radat ovat turhan lyhyitä suoraan hinaukseen.

Asiaa selviteltyäni totesin, että riippuliitäjillä ja varjoliitäjillä on jo valmiit systeemit olemassa, sieltä voi ideat kopioida ja toteuttaa vain vähän laitteet vaan vähän lujemmista komponenteista. Tuosta köydestä kuulin varmaan joltain Saksan kävijältä, että siellä on joku ihmeaine vintturilankana.

Syksyllä aktiivisen lentokauden jälkeen ryhdyin laitteita rakentelemaan ja tilasin köyden. Hinta tietysti vähän hirvitti, mutta sehän on ns. purjelentorahaa :wink:
1400m köyttä maksoi rahteineen ja veroineen 2000 euroa. Olen yrittänyt tehdä nuo kääntöpyörät, kelauslaitteet ja kytkimet myös ns. kunnolla eikä mitään virityksiä. Kaikkiaan laitteisiin menee varmaan yhteensä n. 3000 euroa. Onhan se iso raha, mutta toisaalta ei se mikään mahdoton ole, jos homma toimii kunnolla ja köysi kestää riittävän pitkään. Hinauksen hinta on mielestäni näillä laitteilla saatavissa hyvinkin kohtuulliseksi.

Kääntöpyörä kiinnitetään tällä hetkellä toisen auton vetokoukkuun, mutta tarkoitus on rakentaa jonkunlainen pika-ankkurointijärjestelmä, jolla se saataisiin maahan kiinni. Hyviä ideoita otetaan mielellään vastaa.

Jarruvarjoksi hommasin Saksasta yhden version, jota on käytetty vintturille juuri tämän köyden kanssa. Se ei kuitenkaan toimi autohinauksessa ainakaan manuaalivaihteisen auton kanssa. Vaihdetta vaihtaessa varjo ehtii aueta. Se olisi myynnissä jollekin joka laittaisi tuon köyden vintturiin. Ostin myös paljon pienemmän varjo- ja riippuliitäjien käyttämän varjon ja se toimii hyvin.

Kääntöpyörällä toteutettu autohinaushan toimii erittäin kätevästi. Narua ei tarvitse vetää takaisin vaan auto vetää narun pään suoraan lähtöpaikalle se on heti valmiina uuteen hinaukseen. Jos hinattavia koneita on paljon ja käytettävissä olisi kaksi hinausautoa, voisi toinen kone lähteä saman tien hinaukseen. Tarvitaan vaan jarruvarjo köyden molempiin päihin.

Hinattaessa alkukiihdytys on tärkeä. Siinä tarvitaan tehoa, jotta kone saadaan mahdollisimman nopeasti ilmaan ja oikeaan nousukulmaan. Kun kone on lähtenyt kunnolla nousemaan, nopeutta voi ja pitää pudottaa reilusti. Normaali kevyellä tuulella hinausnopeus on siinä vaiheessa vain 50-60km/h. TDI Volkkarilla kyllä kaipasi tuohon alkuun lisää puhtia, muuten tehot riittivät hyvin. Pitänee mennä lastukauppaan.

Tuo ajatus talvilentämisestä jäällä on ihan ok. Jos joku haluaa kokeilla näitä laitteita jäällä, ottakaa yhteyttä, voin tulla esittelemään. Hinausauton saatte järjestää itse, minulla on pakussa niin huonot renkaat, ettei se liiku jäällä oikein yksinkään.

Tuossa ne mitä nyt muistui mieleen. Varmaan jotain unohtui, mutta kyselkää.

Hannu

upi
Viestit: 2
Liittynyt: Pe 20.01.2006 19:43

Pika-ankkuriehdotus

Viesti Kirjoittaja upi » Pe 20.01.2006 21:31

..tarpeeksi paksusta ja vahvasta tavarasta tehty 'ruuvi', kuten esimerkiksi http://www.isabella.net/fi/tarvikkeet/s ... alpha.html

Yläpäähän suora pätkä, siihen kierteet ja maanpintaan aluslevy, kääntöpyörä kolmi-/nelikulmaiseen levyyn kiinni, joka vedetään kulmistaan noilla kiinni.

Jäällä pitäisi olla kairantapainen, joka kairattaisiin etukäteen kiinni, ja voisi ehkä olla jäällä pitempään (voi olla ettei ihan helposti irti lähtisikään).

Saattaisi läpäistä jopa Kymi-testin, siis jätetään pariksi talveksi autotallin taakse ja keväällä lumien melkein lähdettyä kaivetaan esiin, unohdetaan tallin eteen ja peruutetaan vintturilla yli :D
-upi

Avatar
Hannu N
Site Admin
Viestit: 416
Liittynyt: Ke 29.01.2003 15:25
Paikkakunta: Strömfors
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Hannu N » Pe 20.01.2006 22:16

Tuollasia olen juuri etsinyt, kiitoksia. En vielä tutkinut tarkemmin onko riittävän pitkä, että kestää hienommassakin hiekkamaassa, niinkuin monet Suomen kentät ovat. Ainakin tuosta olisi aihioksi ja siihen voi pistää vaikka lisää vartta pidennykseksi.

Mikko Suokas
Viestit: 17
Liittynyt: Ti 20.05.2003 16:12

Viesti Kirjoittaja Mikko Suokas » Su 22.01.2006 13:54

jkarjanl kirjoitti:Millaisia kokemuksia muilla on autohinauksesta?
Kaikki oleellinen autohinauksesta on jo kerrottu, mutta kun kyselet kokemuksia, niin tässäpä omiani.

Lensin maaliskuussa 2003 kuusi keikkaa autohinauksesta Padasjoen jäälentopaikalta Päijänteen jäältä. Hinausautona oli Range Rover varustettuna joka pyörään asennetuilla lumiketjuilla ja köytenä käytettiin teräsvaijeria, jonka pituus lienee ollut noin 1000 metriä. Koneena oli PIKin Twin Astir OH-733.

Lentoonlähdöt olivat kuin yhdistelmä leko- ja vintturihinausta. Liikkeellelähtö oli lekomaisen rauhallinen, ja koneen irrottua maasta jäätiin hetkeksi metrin parin korkeuteen odottamaan vauhdin kiihtymistä. Nopeusmittarin näyttäessä 80 km/h vedettiin varovasti sauvasta, jolloin nopeusmittarin lukema nousi yhdeksäänkymppiin, ja siitä sitten sopi aloittaa nousu. Itse hinauksessa olo muistutti vintturihinausta, mutta oli paljon rauhallisempaa, nousunopeus muistini mukaan noin 7-8 m/s, kun vintturilla tulee helposti 15 m/s. Tuolla köydenpituudella saimme korkeutta 700-750 m, ja lentojen pituudet olivat vastaavasti 10-15 minuuttia.

t. Mikko

Avatar
viper
Aktiivikirjoittaja
Viestit: 116
Liittynyt: To 10.03.2005 09:49
Paikkakunta: Savonlinna

Viesti Kirjoittaja viper » Ma 23.01.2006 16:20

s.

Millaisia kokemuksia muilla on autohinauksesta?


-Janne[/quote]

Viime talvena tuli hankittua lähtötapakolutus autohinaukselle ja kyseisellä lähtötavalla lentämistä harjoitettiin niin letokentältä, kuin myös jäältä. Käytössä oli 600m pitkä nailonköysi, jolla sai korkeutta 350-520m riippuen radan pituudesta, vastatuulesta ja koneesta. Blanikilla sai parhaillaan korkeutta 350-400m kahden hengen kuormalla nokkakytkimestä hinaamalla. Juniorilla sai korkeutta 2km pitkällä jääradalla helposti 350-400m ja vastatuulessa 500m.
Pienelle lentoporukalle tuo autohinaus on ehdottomasti paras lähtötapa, koska se on yksinkertainen, nopea ja halpa. Viimetalvena jäältä lennettäessä homma toimi niin hyvin, että kun kone oli tullut lennolta jäälle, niin sen pystyi hinaamaan samantien uudelleen ilmaan.
Täältä: http://www.savonlinnanlentokerho.fi/videot/ löytyy videopätkä jäältä lentämisestä.

TuomasN
Viestit: 6
Liittynyt: To 23.03.2006 00:34
Paikkakunta: Espoo

Arktinen

Viesti Kirjoittaja TuomasN » Pe 24.03.2006 13:54

Hei!

Kun en itse päässyt tällakertaa kokeilemaan tuota autohinausta Päijänteen jäältä, niin kertokaahan paikalla olleet, millaisia korkeuksia tänä vuonna saatiin? Olivatko järjestelyt samanlaisia kuin toissa vuonna vai oliko uusia käytäntöjä keksitty?

-TNT-

hnpilot
Aktiivikirjoittaja
Viestit: 448
Liittynyt: Ma 21.04.2003 06:55
Paikkakunta: Lahti

Re: Arktinen

Viesti Kirjoittaja hnpilot » La 25.03.2006 17:02

TuomasN kirjoitti:Hei!

Kun en itse päässyt tällakertaa kokeilemaan tuota autohinausta Päijänteen jäältä, niin kertokaahan paikalla olleet, millaisia korkeuksia tänä vuonna saatiin? Olivatko järjestelyt samanlaisia kuin toissa vuonna vai oliko uusia käytäntöjä keksitty?

-TNT-
Hei

Periaatteessa piti vedellä ihan entiseen malliin. Hinausautoon vaan iski jokin tekninen häiriö, eikä se ottanut kunnolla kierroksia, kun voimaa alettiin tarvitsemaan. Lähes tyynessä saatiin niillä onnistuneilla vedoilla n 800-850 m. Tuli sitten myös sellaisia vetoja, että juuri ja juuri kone nousi maasta, kun autoa ei saatu kiihtymään. Käytössä oli pelkästään vaijeri (n. 1200 m) ja vedettiin suoralla vedolla.

t. hannu

jkarjanl
Viestit: 69
Liittynyt: Ma 15.09.2003 23:21
Viesti:

Viesti Kirjoittaja jkarjanl » La 14.04.2007 19:36

Hannu kirjoitti:Idea noiden hinauslaitteiden kehittelemiseen lähti oikeastaan liikkeelle viime keväänä käytyäni Espanjassa Beas de Segurassa lentämässä (kyydissä) DuoNimbus kerhon Nimbuksella. Siellä on hieno kenttä hyvässä paikassa, mutta kun ei ole juuri mitään toimintaa niin hinausten järjestäminen olisi ongelmallista. Autohinaus olisi ratkaisu sinne ja muuallekin, missä toiminnan hiljaisuus vaikeuttaa taivaalle pääsyä. Mahdollisimman yksinkerataisilla hinauslaitteilla saadaan vaikka yksi kone ilmaan.
Ei tarvitse mennä Espanjaan saakka, että törmää näihin ongelmiin. Meillä Jämillä on porukan vähyydestä johtuen joskus tuskallista saada vinttausta silloin kuin haluaisi.
Hannu kirjoitti: Utissa on lennettu Kily:n porukan toimesta vuosikaudet keväisin autohinauksella suoralla vedolla. Sieltä saadun kokemuksen perusteella päättelin, että nykyaikaisille koneille lyhyemmät radat ovat turhan lyhyitä suoraan hinaukseen.
Joskus on semmoinen mielentila että riittää kun pääsee ilmaan, oli kone mikä hyvänsä. Onneksi tähän tarkoitukseen meiltä löytyy erinomaisessa kunnossa oleva K8b vuosimallia 1965. Ollaan tässä viikon sisällä kolmena päivänä hinattu suoralla 500 metrin köydellä Jämin alakentällä ja kokemukset ovat oikein rohkaisevia.

Tänään esimerkiksi oli selvä sivutuuli, 330 astetta ja 14 km/t väitti ohjelma gps-lokeja purkaessa, vaikka ei se niin pahalta kentällä tuntunut. Jouduimme silti toimimaan radalta 27 koska yläkenttällä ei olisi sekaan mahtunut. Hinaus tapahtui vanhalla Volvo 850 Tdi:llä, joka sattuu vielä olemaan automaattivaihteinen. Pilottien kommentit oli tyyliin "ei paljoa vintturihinauksesta eroa", ja minkäälaisia "kuolleita kohtia" tai vastaavia ei esiintynyt. Merkittävä plussa että veto on koko ajan päällä, eikä manuaalisia vaihteenvaihtoja tarvita.

Köysi on reilut 10 vuotta vanhaa tavallisti sinistä nailonköyttä, mahtaisiko olla 8 millistä. Lähes joka vedolla mittariin tuli 450 metriä korkeutta, joka ei tosiaan näissä olosuhteissa voida pitää huonona. Paras korkeus oli 480 metriä, ilmeisesti köysikin venyy hieman. Meillä ei ole mitään jarruvarjoja tms. köyden päässä, sivutuulihinauksissa semmoinen vain varmistaa sen että köyden pää on metsässä, ja kaukana..

Kaiken kaikkiaan erittäin positiivinen käsitys jäi näistä kokeiluista. Ehdottomat plussat:
- Erittäin "kevyt" lähtötapa organisaatiolle. Viimeinen veto tehtiin kahdestaan niin että pilotin 4-luokkalainen poika oli siivenkärjessä.
- Jonkinverran rauhallisempi kuin vintturi, joten jää aikaa ajatella myös..
- Saavutetut korkeudet aivan riittäviä (viidestä hinauksesta kolme pääsi kiinni, vaikka keli oli mitä oli...)
- Turvallisempi kuin leko.. (tästä voidaan olla montaa mieltä, mutta koko hinaus tapahtuu kuitenkin kentän päällä, ja pakkotilanteissa voidaan aina tulla kentälle laskuun)
- Erittäin edullinen

Miinukset:
- Kuten Hannu tuossa alussa totesi, suoralla narulla hinaus sopii lähinnä vanhoille päreille, ei kuitukoneille joissa suuret siipikuormat
- Sivutuulella narun voi joutua hakemaan metsästä, joten radan reunus pitää olla vapaa. Ei siis ruuhkaisen kentän lähtötapa.


Jos hallin nurkasta löytyy sopiva päre, niin kokeilemaan vaan. Maanantaina hissimäinen nousu 250 metristä 2200 metriin lämmitti kuulemma pilottia talven jäljiltä kummasti, vaikka alla olikin "parjattu päre". Olisi sekin lento jäänyt lentämättä, jos olisi vain kuituihin vannottu. Lennetty lento kun on kuitenkin aina lennetty lento, vaikka sitten ladon ovella :-)

Janne K / http://www.p-sik.fi

Vastaa Viestiin